Aikakauden koristeellinen tyyli jätti joskus jälkensä sekä yksityisiin huviloihin että kylpylärakennuksiin. Kun rakennuksia korjattiin 1910, sai ravintola jugendtyylisen ulkoasun ja kylpylään tehtiin suuri jugendtyylinen lisärakennus.
Lisäksi rakennettiin seurahuone (jossa oli laitoksen ravintola, konttori ja lukusali), voimistelulaitos, musiikkiestradi, kioskeja ja paviljonkeja, keilarata, tenniskenttiä ja ratsastusmaneesi. Sen lisäksi oli vielä talousrakennuksia. Myös Suomen tiedeseuran merenpinnan korkeuden mittausasema, jota Hangossa kutsuttiin limnigrafiksi (joka automaattisesti mittasi merenpinnan korkeuden) laitureineen oli kylpylaitoksen yhteydessä ja kylpylävieraat käyttivät laituria, mistä sai vuokrata purjeveneitä, suotuveneitä ja kanootteja. Tänä päivänä rakennuksista on jäljellä ainoastaan ravintolarakennus, entinen voimistelulaitos/konttori sekä limnigrafirakennus ja laiturin rippeitä. Kylpylää ja ravintolaa ympäröivä alue säilytettiin puistona. Rakennuksissa on piirteitä esim. sveitsiläis-, nikkari- ja ns. muinaispohjoismaisesta tyylistä sekä jugendista. Kylpyläpuisto muodostaa valtakunnallisesti ainutlaatuisen huvilakokonaisuuden, joka heijastaa kylpyläkulttuuria ja on säilynyt varsin hyvin. Todennäköisesti vain Turun Ruissalo on edustavampi esimerkki suurten huviloiden 1800-luvun loppupuoliskolta ensimmäiseen maailmansotaan jatkuneesta rakennuskaudesta. Hangon kylpylän ympärille suunniteltiin jo aivan alussa englantinen puisto. Lawn-tennistä, krokettia, bocciaa ja sammakkopeliä kylpylävierailla oli mahdollisuus pelata ”ison kylpylän pihalla”. Tennistä pelattiin Hangossa jo 1800-luvun lopussa, ensimmäiset viralliset lawn-tenniskilpailut järjestettiin kesällä 1905.
Teksti Birgitta Ekström Söderlund
Nainen, pikkupojat ja koira rantakalliolla. Vastarannalla kylpylän ravintolarakennus Kaivohuone.
Kuva A. Kaustells Bokhandel, 1900-luvun alkupuolella. Kuva: Museovirasto - Musketti